Veden äärellä

Olen aina pitänyt vedestä ja järvestä. Järven rannalla kasvanut.
Meri on hieno, mutta pelottavan suuri. Järvet pienempiä, turvallisempia.
Asumme keskellä kaupunkia, järven rannassa. Täällä asuessani olen vasta ymmärtänyt kaipuuni veden äärelle. Kuinka rauhoittava sen vaikutus onkaan.

Syksyisin on ollut ihana seistä rannalla, antaa tuulen tuivertaa, ihailla aaltoja. Muistella kesän aurinkoisia päiviä, iltauinteja, rantapäiviä.

Talvella, jäätilanteen salliessa olemme tehneet pimeässä retkiä järven jäälle. On ollut hienoa seistä hiljaisuudessa, katsella ympärillä olevia valoja. Tuntea ympärillä kaupungin sykkeen.
Jonain talvina on päässyt luistelemaan peilikirkkaalle jäälle. Ihana on ollut luistella rantoja pitkin, katsella maisemia aivan uudesta perspektiivista. Ihmetellä jään eri muotoja, värejä.

Tunnen suurta onnea ja iloa aina kävellessäni rantaan.Suorastaan voimaannun sen läheisyydestä.Toivottavasti läheisyytemme kestää pitkään.